Tuetaan kaikkia ratkaisuja, jotka lisäävät suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme.
Jos sanoo kannattavansa kaikkia ratkaisuja, ei ole yhtään ratkaisua esittää tai sitten ei uskalla sanoa.
Työuria pidennetään. Työuran katkoksia ja työikäisten poissaoloja työmarkkinoilta vähennetään. Työttömyysturvaa uudistetaan sen keston ja porrastuksen osalta työn vastaanottoa kannustavammaksi.
Tällä varmaankin tarkoitetaan kotihoidontuen lyhentämistä ja muita perhevapaita. Työttömyysturva sellaiseksi kuin se on Ruotsissa?
Uudistetaan pk-yritysten ja elinkeinonharjoittajien verotusta siten, että se kannustaa nykyistä vahvemmin työllistämiseen ja investointeihin. Toteutetaan pitkä liukuma kohti Viron yritysveromallia niin, että yhteisövero pidetään edelleen kilpailukykyisellä tasolla. Selvitetään varausten käyttö siten, että tietty osa voittoa voidaan pitää yrityksessä kasvua ja työllistämistä varten. Kotimaista omistajuutta ja investointeja Suomeen edistetään pääomatuloveroa, osinkojen verotusta ja perintöveroa kehittämällä.
Jotain variaatiota Viron veromallista pukkaa täälläkin. Keskustalla oli samanlaisia ajatuksia. Yhteisövero laskettiin niin alas, ettei tämän kyllä pitäisi enää olla ongelma. Kannattaa selvittää.
Kaikkien Suomen alueiden voimavarat ja erityiset vahvuudet otetaan käyttöön talouden täyden potentiaalin hyödyntämiseksi.
Jotenkin sitä pitää Keskustan kanssa pärjätä. Oli tämäkin pakko mainita, vaikka yhtään keinoa ei ollut tässäkään.
Käynnistetään kunnianhimoinen reilun kilpailun ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa markkinoiden toimintaa ja alentaa kuluttajahintoja. Kuntien palvelutuotannossa tehdään tilaa yksityisen sektorin ja järjestöjen palvelutuotannolle. Laajennetaan palveluseteleiden käyttöä.
Voin kuvitella, miten tällainen kohta syntyy. Ensin halutaan raaistaa kilpailua, jotta hinnat alenisivat ja sitten joku pehmosiiven edustaja sanoo, että siitä on kaikenlaisia haittoja ja tämä kuitataan sanonnalla reilu kilpailu. Tähän asti aina demarit ovat nostaneet yksityistämisen mörön esille ennen vaaleja (odottakaa vain, on tulossa) mutta nyt kokoomuskin haluaa ylläpitää tätä. En voi olla kannattamatta palveluseteleitä, kun peruspalveluministerinä käynnistin niiden tulon Suomeen (olisivat varmaankin tulleet muutenkin), mutta periaatteellisessa ohjelmassa olisi hyvä sanoa, miten niiden on tarkoitus toimia. Ne voivat antaa mahdollisuuksia valita hoitajansa tai ne voivat olla rikkaiden jononohitusjärjestelmä tai jotain siltä väliltä.
Julkisissa investoinneissa otetaan käyttöön pidempiaikainen suunnitelma, jossa priorisoidaan valtakunnalliset investoinnit muun muassa ICT:ssä, liikenteessä ja energiantuotannossa.
Siis mitä?
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristömme kilpailukyky turvataan vahvistamalla koulutusjärjestelmän ja yliopistojen rahoitusta. Rahoitusta ohjataan kansallisesti strategisesti keskeisten tieteenalojen tutkimusinfrastruktuureihin. Kasvatetaan yksityisten ja julkisten tutkimusinvestointien määrää. Varmistetaan yritysten t&k- sekä kasvurahoituksen saanti.
On syytäkin vahvistaa, kun juuri otettiin rahaa pois.
Suomi elää viennistä. Kilpailukyvyn tavoitteeksi asetetaan pk-vientiyritysten määrän nostaminen 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Ohjelma olisi ylipäätään tarvinnut kielenhuoltoa, mutta tästä ei saa enää tolkkua lainkaan. 25 prosenttia mistä? joka neljäs pk-yritys alkaa harjoittaa vientiä vai vientiä harjoittavista yrityksistä neljännes on pieniä. Kummassakaan tavoitteessa ei ole oikein järkeä, koska yritysten lukumäärää dominoivat hyvin pienet yritykset, joista monella ei ole edes toimintaa. Jos näitä tulee vaikka alv:n alarajan noston takia satatuhatta lisää, kun olevia yrityksiä pilkotaan pienemmiksi, pitääkö oikeita vientiyrityksiä listä 25 000:lla? Ainoa järkevä tulkinta olisi, että viennistä neljännes olisi pk-yritysten vastuulla, mutta juuri sen tuo sanamuoto sulkee pois.
= = =
Anteeksi, että olen ilkeä, mutta teksti on aika epätarkkaa. Sellaiseksi se on varmaankin tarkoitettu.